Pikavippi pienellä korolla ja lyhyellä takaisinmaksuajalla

Pikalaina on Suomen kiistellyin lainatyyppi – ja suomalaiset rakastavat sitä!

Viime vuosien yksi kohutuimmista aiheista uutisissa ja internetissä ovat olleet pikavipit. Myös pienlainaksi tai pikaluotoksi kutsuttu pikavippi tarkoittaa yksinkertaisesti kertaluontoista, lyhytaikaista, vakuudetonta kulutusluottoa. Pikavippien ottamista suositaan erityisesti äkillisten kulujen kattamiseen tai tavallisen pankeilta saatavan kulutusluoton vaihtoehtona, sillä sen hakeminen on huomattavasti helpompaa. Pienlainaa voi hakea pelkällä tekstiviestillä tai täyttämällä sähköisen lomakkeen luotonantajan verkkosivulla. Hakemista helpottaa myös televisiossa ja internetissä nähtävät mainokset, jotka kertovat välittömästi tarjolla olevien luottojen ehdoista ja hakemuksen täyttämisestä.

Suomalaisten lainaamien pikavippien summa on yleensä 50 ja 1 000 euron välillä. Vaikka julkisuudessa on puhuttu paljon pikavippien haitoista, niin se ei ole hidastanut suomalaisten kuluttajien intoa uusien lainojen hakemiseen. Tilastojen mukaan suomalaiset kotitaloudet ovat hakeneet vuoden 2017 aikana noin 700 miljoonalla eurolla kulutus- ja pikalainoja, joka on kuitenkin vain 1,5 prosentin osuus kaikkien suomalaisten kotitalouksien hakemista veloista. Suomalaisten kotitalouksien noin 127 miljardin velkakannasta noin 16 miljardia euroa muodostuvat pankkien myöntämistä kulutusluotoista ja pikalainoista.

Netistä helposti haettava ja heti tilille ilmestyvä pikalaina on monelle erittäin houkutteleva vaihtoehto äkkinäisen rahantarpeen täyttämiseen – mutta se sisältää useita riskejä. Pikavippien ottaminen voi huonoimmassa tapauksessa johtaa pitkäaikaisiin maksuongelmiin, jos lainanottaja ei pystykään maksamaan luottoa ajoissa takaisin. Vuonna 2013 Suomen hallitus yritti korjata tilannetta ja parantaa erityisesti vähävaraisten ja ahdinkoon joutuneiden kuluttajien tilannetta. Pikavippiuudistus asetti jokaiselle alle 2 000 euron pikalainalle korkokaton: 51 prosenttia. Korkokatosta huolimatta yksittäisten pikalainojen lainamäärä kasvoi edelleen.

Vaikka pikalainan vuosikorko on huomattavasti korkeampi kuin pankin myöntämän kulutusluoton tai tavallisen pankkilainan, niin se ei ole kuluttajalle automaattisesti kalliimpi. Pikalainojen lyhytaikaisuuden takia korkoja ei ehdi kertyä haetun summan päälle samalla tavalla kuin kulutusluotoissa, ja lainaa voi hakea myös esimerkiksi 200 euron verran, mikä ei ole mahdollista pankkilainoissa. Lisäksi monet pienlainayritykset ovat alkaneet myöntää korottomia pikalainoja, jotka toimivat erinomaisesti erittäin lyhytaikaisen rahantarpeen täyttämiseen. Velkakattouudistus on selkeästi parantanut kuluttajan asemaa, mutta pikavippien kanssa ne ovat johtaneet monimutkaisiin hinnoittelumalleihin, joihin kannattaa tutustua tarkasti ennen lainan hyväksymistä.

Millainen pikavippi?

Pikavippien tausta ja historia Suomessa

Vaikka pikalainoja alettiin myöntää virallisesti Suomessa vasta vuonna 2005, niin suomalaisilla on jo kauan tätä ennen ollut käytössään samanlaisia, lyhytaikaisia lainatyyppejä. Niiden esikuvana voidaan pitää Yhdysvalloissa laajemmin tunnettuja palkkapäivälainoja, ”payday loans”. Siinä työntekijä pystyi ottamaan lainan seuraavaa palkkaansa vastaan, ja ne maksettiin takaisin seuraavana palkkapäivänä. Käytäntö oli saanut alkunsa jo 1900-luvun ensivuosien aikana, mutta siitä muodostui laillinen toimiala vasta vuonna 1993. Tästä kasvoikin hyvin nopeasti yli 46 miljardin dollarin kokoinen ammattiala, joka on vahvistanut suosiotaan edelleen. Vuoteen 2008 mennessä palkkapäivälainoja myöntävien liikkeiden määrä oli suurempi kuin McDonald’s-ravintoloiden ja Starbucks-kahviloiden. Idea siirtyi Amerikasta naapurimaa Kanadaan ja sieltä Eurooppaan, josta se siirtyi Ison-Britannian kautta Suomeen.

Ennen pikalainoja Suomessa käytettiin myös vekseleitä. Niitä käyttivät 1900-luvun aikana yleisesti niin yrittäjät kuin kuluttajatkin. Nykyään niiden käyttö on vähentynyt melkein olemattomiin. Vekseliksi kutsutaan määrämuotoon laadittua maksusitoumusta. Niiden kulta-aika oli 1970 – 1980-luvuilla, jolloin sitä käytettiin yleisesti esimerkiksi autojen ja tuotteiden ostamiseen tai talokaupoissa. Joissain paikoissa niistä käytettiin myös nimitystä “viinavekseli”. Pankeille vekselit olivatkin työteliäisyydestään huolimatta erittäin kannattavia, mutta niiden myöntäminen lopetettiin 2000-luvun alussa. Vekselin ottaminen kuluttajaluottona on tänä päivänä lailla kiellettyä. Pikavippejä ja vekseleitä yhdistävät niiden lyhytaikaisuus (usein alle 3 kuukauden laina) ja korkeat korot. Vekselin tilalle tullut pienlainatoiminta alkoi virallisesti vuonna 2005, ja lainanhakijoiden määrä räjähti muutamassa vuodessa.

Tilastokeskus teki ensimmäisen kartoituksen alasta vuonna 2007, jolloin markkinoilta löytyi jo 50 pikavippiä myöntävää yritystä. Vuoteen 2012 mennessä Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisten ylläpitämässä luotonantajarekisterissä oli yhteensä 85 eri luotonantajaa. Niiden joukossa oli paljon pieniä yrityksiä sekä suuria kansainvälisiä toimijoita. Pikavippien vuosikorkojen uskottiin olleen tuolloin noin 300 – 1 600 %, kun pankkien myöntämien vastaavien luottojen vastaava korko pyöri korkeintaan 10 prosentin tienoilla. Vuonna 2011 pikalainoja otettiin yhteensä 1,5 miljoonaa kappaletta, joiden yhteisarvo oli noin 330 miljoonaa euroa. Lainoja hakivat yleisesti ottaen 18 – 40-vuotiaat. Suomen hallitus päätti aloittaa pikavippien rajoittamisen. Ensin vuonna 2009 kiellettiin lailla lainojen myöntäminen yöaikaan. Suurempi uudistus koettiin vasta kuitenkin vuonna 2013. Uuden lainsäädännön mukaan:

  • Luotonantajan pitää olla rekisteröitynyt aluehallintaviranomaisen ylläpitämään luotonantajarekisteriin vuodesta 2011 lähtien.
  • Luotonantajalle määrättiin velvollisuus ottaa selvää lainanhakijan varallisuus eli tulot.
  • Alle 2 000 euron lainoille määrättiin korkokatto, joka sai olla enintään viitekorko +50 prosenttia.
  • Uuden lainsäädännön takia moni luotonantaja lopetti toimintansa.
  • Osa palveluntarjoajista siirtyi tarjoamaan pikavippien sijaan joustoluottoja, joihin korkokatto ei päde.

Uuden lainsäädännön vaikutuksia ei jouduttu odottamaan kauaa. Suurin osa lainantarjoajista lopetti toimintansa välittömästi lain astuttua voimaan 1.6.2013, ja kolmannes siirtyi pois listalta syksyyn mennessä. Yksi lopettajista oli myös vuodesta 2007 asti toiminut Suomen pienlainayhdistys. Se perusteli päätöstään uudella lakimuutoksella, jonka se näki olevan pikalainojen loppu. Kiristyksillä oli myös välitön vaikutus annettujen pikalainojen yhteismäärään, joka laski parissa kuukaudessa jopa 40 prosenttia. Uuden korkokaton myötä pienlainojen myöntäminen ei ollut enää yhtä kannattavaa. Sen johdosta yritykset vähensivät alle 2 000 euron suuruisten pikalainojen tarjontaa ja muuttivat toimintaansa myöntäen vähintään 2 000 euron suuruisia joustoluottoja. Samalla lainojen maksuajat pidentyivät kuukaudesta kolmeen kuukauteen.

Pienlainoja myöntävien yritysten pitää lain mukaan hakea rekisteröintiä luotonantajarekisteriin. Ennen rekisteröinnin valmistumista aluehallinto tarkistaa yrityksen taustat, kuten toimiiko yritys laillisesti. Mikäli yrityksen toiminnassa havaitaan poikkeamia, se voidaan poistaa rekisteristä välittömästi. Luoton myöntämistä ilman lain vaatimaa rekisteröintiä käsitellään luotonantajarikoksena. Lailliselta ja rekisterikelpoiselta yritykseltä vaaditaan johtohenkilöitä, joilla on lupa harjoittaa elinkeinotoimintaa Suomessa. Se tarkoittaa, että he eivät ole konkurssissa, ja heillä on riittävästi aikaisempaa kokemusta alalta. Kokemus todistetaan koulutodistuksella tai työtodistuksilla. Luotettavuus tarkistetaan rikos-, liiketoiminta- ja sakkorekisteristä. Vuodesta 2014 lähtien pienlainoja myöntäville yrityksille määrättiin puuttumattomuusperiaate, jonka takia rekisteröimätön yritys ei voi periä saataviaan oikeusteitse.

Miksi pikavippejä haetaan?

Jokainen voi joskus kohdata elämässä tilanteen, jolloin lainanotto on ainoa ja järkevä vaihtoehto. Melkein jokainen suomalainen ottaa lainaa ainakin kerran elämässään, joko opintoihin tai esimerkiksi asuntokauppoihin. Niiden lisäksi vain ani harva kuluttaja pystyy säästämään tarpeeksi rahaa esimerkiksi auton ja uusien huonekalujen ostamiseen. Lainan ottaminen on siis yhteiskunnallisesti erittäin yleinen ja hyväksytty tapa rahoittaa suuria hankintoja. Lainoja kuitenkin moralisoidaan vahvasti, vaikka velattomuus on vain hyvin harvan etuoikeus. Alaan kohdistuneet huolet suuntautuvat lähes pelkästään ylivelkaantumiseen ja maksuvaikeuksiin. Suomalaiset ovat kuitenkin yleisesti ottaen erittäin tunnollisia velanmaksajia, vaikkakin noin kymmeneksellä on vaikeuksia maksaa lainattuja rahoja takaisin.

Raha-asiat ja rahan käyttö ovat jokaisen yksilön henkilökohtaisia asioita, mutta lainaa ottaessa on hyvä pitää pää kylmänä. Lainaa ei koskaan saa ottaa hetken mielijohteesta, eikä etenkään alkoholin vaikutuksen alaisena. Kuluttajan täytyy suhteuttaa lainattu summa ja takaisinmaksuaika sopivaksi omaan taloustilanteeseen. Kuukausittainen lainanlyhennyssumma ei saa olla liian suuri, jotta normaalista arjesta ei enää selviä, eikä toisaalta takaisinmaksuaika saa olla liian pitkä, jottei sen kustannukset kasva turhan suuriksi. Järkevä lainanhaku ja lainanmaksu perustuvat pitkiin analyyseihin ja aitoon tietoisuuteen omasta taloustilanteesta. Kun maksuerät budjetoidaan tarkasti ja kuluttaja pysyy suunnittelemassaan maksusuunnitelmassa, ei lainanmaksun kanssa tule olemaan ongelmia.

Erityisesti pienlainat tarjoavat mahdollisuuden saada rahaa nopeasti ja helposti. Samaa ominaisuutta ei löydy perinteisistä lainoista. Lainantarve voi vaihdella maksamattomista laskuista ja lapsen harrastuskustannuksista sairaskuluihin ja muihin äkillisiin rahantarpeisiin. Tai miksi ei voisi lainata rahaa esimerkiksi viikon lomareissua varten, joka on samalla myös henkinen sijoitus, ja auttaa jaksamaan arjen haasteiden keskellä. Ihminen pystyy harvemmin ymmärtämään toisen tilannetta, jos ei itse ole koskenut samaa. Tukalissa tilanteissa pikalainat tarjoavat välittömän ratkaisun, koska lainanottajan ei tarvitse miettiä vakuuksia tai takaajia. Samalla ne antavat tilaisuuden saada lainaa sellaisille henkilöille, joilla ei ole mahdollista saada muilla tavoin perinteistä pankkilainaa. Pikalaina on järkevä vaihtoehto, jos tietää varmasti pystyvänsä maksamaan sen takaisin.

Kuluttajien lisäksi pikalainoja voivat hakea myös yritykset tai aloittelevat yrittäjät rahoittaakseen tulevaa yritystoimintaa. Suuren opintolainan jäännösten kanssa voi olla vaikeaa perustaa yritys, jolloin pikalaina voi tarjota nopean ratkaisun. Jo toimivat yritykset voivat nähdä pikalainat myös oivaksi rahoituskeinoksi esimerkiksi laajentamiseen, uusiin markkinointikeinoihin tai tarvikkeiden tilaamiseen. Kaikki kyseiset tilanteet vaativat ulkopuolisen rahoituslähteen, joista yleisin vaihtoehto on pankkien myöntämät yrityslainat. Ulkopuoliset sponsorit tuskin lähtevät rahoittamaan esimerkiksi vielä täysin olematonta yritystoimintaa. Valtion starttiraha on myös erinomainen tapa rahoittaa yrityselämän ensiaskeleet, mutta joskus se ei välttämättä riitä tai sitä ei myönnetä. Ennen vakuudettomien yrityslainojen hakemista täytyy kuitenkin arvioida yrityksen mahdollisuudet sen takaisinmaksuun.

Kuluttaja ja yritys joutuvat käymään tarkasti läpi oman taloustilanteensa, kuten tilastoida menot ja tulot. Kaikki tietävät, että järkevin tapa maksaa ostoksista ei ole lainattu raha. Kuluttajan ja yrittäjän on parasta etsiä ensin keinoja maksaa tarpeistaan ilman lainoja, sillä lainaa ei missään nimessä kannata ottaa, jos ei pysty maksamaan sitä takaisin. Nykymaailman kulutushysteria voi lisäksi työntää ihmisiä ostamaan asioita, joihin heillä ei ole varaa tai oikeaa tarvetta. Lainan hakemisen täytyykin lähteä aidosta tarpeesta, eikä halusta. Pikalainalla ostetun tuotteen täytyy olla niin hyödyllinen, että koron maksaminen on loogista. Koron lisäksi laina voi sisältää muita kuluja, kuten avausmaksu, tilinhoitomaksu ja nostomaksu.

Pikalainan hakuproseduuri ja hakijalta vaaditut ominaisuudet

Pikavippejä etsiessä voi hämmentyä niiden suuresta määrästä. Kymmenet lainantarjoajat kilpailevat keskenään, ja vain harvoin halvin vaihtoehto on paras. Ensinäkemältä täydelliseltä ja halvalta kuulostava lainatarjous voikin yhtäkkiä hypähtää hurjiin lukuihin vuosikoron tai käsittelymaksun takia. Huonolta näyttävä lainatarjous voi taas loppupeleissä olla koko netin parhain. Koska laina siirtyy tilille heti, niin eri lainantarjoajien vertailuun kannattaa käyttää runsaasti aikaa. Se nimittäin palkitsee rahallisesti ja ehdoiltaan sopivimman lainan löytämisellä. Lainanhaussa voi käyttää apuna internetin useita lainanhakusivustoja, jotka ovat keränneet tietoja jokaisesta tarjolla olevasta summasta, niiden tarjoajista, koroista ja lainaehdoista. Pikavippejä voi hakea aina 50 eurosta jopa kahteen tuhanteen euroon asti. Tätä suuremmat lainat ovat yleensä jousto- ja kulutusluottoja.

Lainaa voi hakea helposti suoraan lainantarjoajan nettisivulta. Ehdot voivat kuitenkin vaihdella toisistaan. Yleensä kaikki yritykset haluavat lainanhakijan maksavan lainansa takaisin heidän ehdoillaan. Mitä pidempi takaisinmaksuaika, sitä kannattavampi laina on yritykselle. Lyhyiden laina-aikojen takana voi olla erittäin suuret vuosikorot tai vaatimus takaajasta, vaikka lyhyt laina-aika on lainanhakijan kannalta kannattavin vaihtoehto. Halvimpien lainojen antajat voivat siis valita asiakkaansa huomattavasti vaativampien kriteerien kanssa kuin kalliimmat lainat. Hakijalta voidaan esimerkiksi edellyttää myös erittäin korkeita kuukausituloja. Hinta ei siis saa olla tärkein valintakriteeri lainaa valitessa. Yleisesti ottaen suurin osa suomalaisista on joka tapauksessa sopivia lainanhakuun, vaativista kriteereistä huolimatta.

Pikavippifirma vaatii lainan hakijalta muutaman asian. Hakijalle asetetaan ehtoja, jotta yritykset pystyvät varmistamaan hakijan takaisinmaksukyvyn ja täten vähentämään omia riskejään. Jos kuluttaja hakee lainaa ensimmäistä kertaa, hänen pitää kirjautua palveluun pankkitunnuksilla. Samalla pankkitunnukset vahvistavat hakijan henkilöllisyyden. Isot lainayritykset vaativat myös palkkatietojen ilmoittamista, vaikka kyseessä olisi vain pieni rahasumma. Tämän lisäksi luotonhaun peruskriteereiden, kuten täysi-ikäisyyden ja luottotietojen, täytyy olla kunnossa. Suomen laissa on määritelty, ettei alle 18-vuotias saa velkaantua. Jotkut yritykset eivät välttämättä tyydy kyseiseen ikärajaan, vaan alaikärajan voi määritellä aina 25 ikävuoteen asti. Yläikärajat ovat niin ikään määritelty 65 vuodesta 75 vuoteen.

Osa lainantarjoajista voi kaupata lisämaksusta lainaturvapalvelua. Se auttaa takaisinmaksussa, mikäli hakija sairastuu vakavasti, kuolee tai joutuu työttömäksi. Lainaturvasta käytetään myös nimityksiä takaisinmaksuturva tai maksuvakuus. Palvelun ehdot kuitenkin vaihtelevat ikäluokkien mukaan, joten sen ehtoihin kannattaa tutustua tarkasti ennen sen ostamista. Niin ikään lainantarjoaja vaatii, että hakija asuu vakituisesti Suomessa. Joissakin tapauksissa hakemukseen riittää 36 kuukauden asuminen maassa. Suomalaisen osoitteen lisäksi myös suomalainen pankkitili on perusedellytys positiivisen lainapäätöksen saamiseksi, mutta joskus siihen voi riittää vain Suomen kansalaisuus. Syynä tiukkoihin oleskeluvaatimuksiin on luottotietojen tarkistaminen, joka ei ole mahdollista tapauksissa, jossa hakija on asunut pitkiä aikoja ulkomailla.

Annettava rahamäärä riippuu säännöllisistä tuloista (työpaikasta, sijoitus- tai eläketuloista) ja puhtaista luottotiedoista. Jotkut lainantarjoajat ovat määritelleet jo valmiiksi, kuinka suuren lainan hakija voi saada. Se voi olla esimerkiksi kolme kertaa kuukausitulojen verran. Pikavippeihin liittyvä lainsäädäntö ja korkokatto koskevat alle 2 000 euron lainoja, joten tätä suurempia summia varten lainanmyöntäjät tarjoavat jousto- ja limiittilainaa. Tällöin hakija voi saada automaattisesti jopa 300 euron pikavippilainalle lainalimiitin, joka on esimerkiksi 2 100 euroa, eli vuosittainen korkokatto ei päde siihen. Tällöin vuosikorko voi olla satojen prosenttien kokoinen. Asiakas ei ole kuitenkaan pakotettu nostamaan 2 100 euroa, vaan tyytyä hakemaansa 300 euroon. Tosin houkutus suuremman summan nostamiseen on suuri.

Voiko pikalainan saada menetetyillä luottotiedoilla tai maksuhäiriömerkinnällä?

Luottotiedot tarkoittavat tietoja, joiden avulla arvioidaan yksilön taloudellista tilaa ja maksukyvyn luotettavuutta. Lainanhakijat voivat saada yksityishenkilön luottotiedot haltuunsa silloin, kun kyse on luoton myöntämisestä. Yritykset tarkistavat luottotiedot automaattisesti ennen lainan hyväksymistä, jotta ne saavat tietoa asiakkaansa aikaisemmasta maksukäyttäytymisestä. Samalla tarkistetaan se, että hakija pystyy maksamaan lainansa takaisin, ja ettei hän ole jo valmiiksi ylivelkaantunut. Internetin kautta lähetetyt luottohakemukset antavat melkein aina negatiivisen vastauksen, jos hakijan tiedoista näkyy edes yksi maksuhäiriömerkintä. Tällöin perinteisen pikavipin saaminen ilman luottotietoja ei onnistu. Suomessa luottotietorekisteriä ylläpitävät Bisnode Finland Oy ja Suomen Asiakastieto Oy. Hakija voi tarkistaa kerran vuodessa maksutta omat luottotietonsa Suomen Asiakastieto Oy:ltä.

Kukaan ei halua menettää luottotietojaan tai saada maksuhäiriömerkintöjä, sillä se vaikeuttaa normaalia elämää. Yleensä kuluttajalle on lähetetty ilmoitus, jos rekisteriin merkitään maksuhäiriö tai hän menettää luottotietonsa. Luottotietojen menettämiseksi riittää se, että kulutusluoton tai lainan maksu on myöhässä yli 60 päivää. Kulutusluotto ei tässä tapauksessa tarkoita välttämättä pikalainaa, vaan kyseessä voi olla esimerkiksi luottokortin lasku tai osamaksulla maksettu ostos. Yhdestä maksumuistutuksesta tai laskun myöhästymisestä ei saa automaattisesti merkintää, vaan jatkuva myöhästyminen laskujen maksamisessa voi olla riittävä syy, miksi hakijalle ei myönnetä pikalainaa. Maksuhäiriömerkintä merkitään vasta pitkittyneen maksulaiminlyönnin seurauksena. Häiriömerkintä voi johtua myös ylivelkaantumisesta. Se vaikuttaa elämään seuraavasti:

  • Luottotietojen menettäminen tarkoittaa yleensä, että mahdolliset käytössä olevat luottokortit kuoletetaan.
  • Uuden lainan, luottokortin, vakuutuksien tai liittymän hankkiminen on maksuhäiriömerkinnän takia melkein mahdotonta.
  • Lisäksi maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa asunnon vuokraamista, erityisesti silloin, jos luottotiedot ovat menetetty aikaisempien vuokrien maksamattomuuden takia.
  • Tuotteiden ostaminen osamaksulla on niin ikään mahdotonta ilman luottotietoja.
  • Maksuhäiriömerkintä säilyy rekisterissä 2 – 5 vuotta.

Ainoa toimiva keino ylläpitää puhtaita luottotietoja ja välttää maksuhäiriömerkintöjä on maksaa kaikki laskut ajoissa – etenkin silloin, jos niistä on kertynyt maksumuistutuksia. Jos kuluttajan saaman lainan erämaksu on myöhässä yli 60 päivää, on luotonantajalla oikeus merkitä maksuhäiriömerkintä lainansaajan luottotietoihin. Maksuvaikeuksissa kannattaa olla yhteydessä suoraan velkojaan, jotta velkojenmaksu voidaan järjestellä uudestaan, ja tällöin lainanmaksaja voi välttää maksuhäiriömerkinnän ja luottotietojen menetyksen. Velkojen maksaminen ei lopulta välittömästi poista merkintää, mutta Suomen Asiakastiedolle voi tehdä ilmoituksen, joka nopeuttaa luottotietojen palautumista. Tästä huolimatta yleinen käytäntö on se, että maksuhäiriömerkintä häviää luottotiedoista 2 – 5 vuoden päästä merkinnän kirjaamisesta.

Jotkut lainanantajat mainostavat netissä lainoja, joita myönnetään jopa luottotietoja menettäneille hakijoille. Tällöin kyseessä ei ole vakuudeton laina, vaan niissä on ehtona vakuus. Myös muut lainan ehdot voivat olla huomattavasti kireämmät kuin tavallisissa pikalainoissa. Luottotietojen menettäneellä voi kuitenkin olla muitakin elämänhallintaongelmia, jolloin on parasta miettiä tarkkaan, onko lainalle oikeaa tarvetta. Parhain vastaus löytyy niistä syistä, miksi luottotiedot ovat alun perin menetetty. Tällöin uusi laina voi johtaa pelkästään ylivelkaantumiseen. Pikalainan sijaan luottotiedon menettäneen kannattaa kääntyä oman pankkinsa puoleen, joka voi avustaa lainansaannissa, jos muilta osin lainsaannin ehdot täyttyvät. Siihen riittävät säännölliset tulot ja kohentunut maksukäyttäytyminen merkinnän jälkeen. Lainan ehtona voi edelleen olla takaaja tai vakuus.

Parhaat suomalaiset pikavippiyritykset

Verkosta löytyy ensihakemalta yli 50 pikalainoja myöntävää sivustoa. Moni sivustoista on yhden ja saman yrityksen takana, joista osa on suomalaisomistuksessa, osa kansainvälisten rahoitusyritysten. Apuna oikeanlaisen lainan löytämiseen voi käyttää monia hakusivustoja, jotka ovat listanneet tarjolla olevat pikalainat, lainantarjoajat ja lainojen ehdot. Yksi suosittu suomalaisomisteinen rahoitusyritys on J.W Yhtiöt Oy. Sillä on neljä eri lainasivustoa, josta jokainen myöntää eri tyyppisiä lainoja. Sivustot ovat Reissuluotto, Extraluotto, Suomilimiitti ja Eurolimiitti. Yrityksen lainat ovat keskittyneet pieniin lainoihin, jotka vaihtelevat sadoista euroista 4 000 euroon asti. J.W Yhtiöt on perustettu vuonna 2006. Lahdessa toimiva lainayritys onkin yksi vanhimmista suomalaisista lainayhtiöistä, ja sille on kerääntynyt vuosien saatossa satoja tuhansia asiakkaita.

Toinen suomalainen suosittu lainayritys on Ainalaina-palvelun takaa löytyvä Oy Netford Capital Ltd. Tampereella päätoimistoaan pitävä yritys on J.W Yhtiöiden tapaan ollut toiminnassa vuodesta 2006 lähtien. Ainalainan sivustolta kuluttajat voivat hakea Ainalaina Gold -lainaa, joka on 2 000 euron arvoinen pikalaina, johon ei vaadita takaajia tai vakuuksia. Hakijan pitää olla 21 – 65-vuotias suomalainen, jolla ei ole maksuhäiriöitä ja vähintään 12 000 euron vuositulot. Sivustolta löytyvän hakemuksen täyttämisen jälkeen lainapäätös saadaan muutaman minuutin sisällä. Laina myönnetään hakijan pankkitilille, josta lainansaaja voi nostaa vähintään 50 euron summia kerrallaan. Summa on käytettävissä muutaman pankkipäivän sisällä, riippuen hakijan käyttämästä pankista. Ainalainan erikoisuus on ympäri vuorokauden toimiva asiakaspalvelu.

Lainasto Oy on niin ikään täysin kotimainen lainapalvelu, jonka sivuston ulkoasu on selkeä, ja se tarjoaa kattavasti tietoa kaikista mahdollisista lisäkuluista. Se tarjoaa lainanhakijoille kaksi vaihtoehto: vakuudettoman pikalainan 12 kuukaudeksi, tai kerralla takaisin maksettavan 100 – 400 euron suuruisen perinteisen pikavipin. Pikalainan todellinen vuosikorko on 48,9 %. Lainastolla on pikalainojen rinnalla 2 000 euron luottorajallinen jatkuva luotto, josta lainanhakija voi nostaa tarvitsemansa summan aina tarvittaessa. Lainaston hakemukseen tarvitaan verkkopankkitunnukset. Turussa toimiva Lainasto on myös Suomen yritykset -järjestön jäsen. Pikavippejä voivat hakea yli 18-vuotiaat, Suomessa asuvat henkilöt, joilla on moitteettomat luottotiedot. Luottolainaa varten hakijan täytyy olla yli 21-vuotias.

Ala on nähnyt myös innovatiivisia yrityksiä, joista yksi on SAV-Rahoitus. Yritys on lanseerannut aivan uuden pikalainatavan, jossa hakija voi hakea jopa 6 000 euron lainaa. Sen vakuudeksi riittää hakijan omistuksessa oleva auto tai moottoripyörä. Lainattava summa ei voi kuitenkaan olla kuin korkeintaan 50 % vakuutena toimivan ajoneuvon markkina-arvosta. Annetun lainan korkoon vaikuttavat myös ajoneuvon ikä, hakijan ikä ja bruttotulot sekä haetun lainan määrä suhteessa vakuuden arvoon. SAV-Rahoitus auttaa myös auton myymisessä ja ostamisessa. Ajoneuvorahoituksiin erikoistunut yritys on toiminut alalla yli 15 vuoden ajan, ja sille on myönnetty oikeus Avainlipun käyttöön. Sen omistaa Oma säästöpankki Oyj ja Elite Varainhoito Oyj.

Vippi.fi on yksi Suomen suosituimmista pikavippisivustoista. Sen takana on Tact Group -konserni, joka on perustettu Suomessa, ja se toimii tänä päivänä myös Puolassa ja Ruotsissa. Konserni on yksi kasvavimmista Fintech-yrityksistä, joilla on ollut vuoden 2006 jälkeen yli 400 000 asiakasta. Sillä on hallussaan neljä rahoituspalvelua: Vippi.fi, Saldo.com, Limiitti.fi ja Laina.fi. Palvelut tarjoavat joustoluottoja, kulutusluottoja, pikalainoja ja autorahoitusta. Yritys työllistää tällä hetkellä noin kolmekymmentä rahoitusalan ammattilaista, ja lainat myönnetään nopeasti automatisoidun rahoitusprosessin avulla. Vippi.fi sivustolta 100 – 1 000 euron nopea pikavippi siirtyy tilille välittömästi ilman takaajia tai vakuuksia. Sivusto tarjoaa myös nopean maksajan edun, eli huomattavan alennuksen silloin, jos laina maksetaan takaisin aikaisemmin kuin sovittu.

Parhaat ulkomaalaiset pikavippiyritykset

Suomen kasvavat lainamarkkinat ovat houkutelleet suuren määrän ulkomaalaisia toimijoita ja raha-alan suuryrityksiä. Niiltä lainaaminen on yhtä luotettavaa kuin suomalaisilta yrityksiltä. Yksi tunnetuimmista ulkomaisista toimijoista on Vivus. Mediassakin esillä ollut yritys on osa Euroopassa toimivaa 4Finance-konsernia, joka toimii Suomen lisäksi Ruotsissa, Tanskassa, Puolassa, Britanniassa, Latviassa ja Liettuassa. Konserni on aloittanut toimintansa vuonna 2009, ja se on historiansa aikana myöntänyt yli 12 miljoonaa lainaa, rahamääräisesti yli 3,5 miljardin euron edestä. Konserni tukee myös vahvasti suomalaista urheilua, ja sillä on sponsorisopimukset Jokereiden ja Pelicansien kanssa. Vivus-sivusto tarjoaa useita erilaisia lainatyyppejä uusille ja vanhoille asiakkailleen:

  • Uudet asiakkaat saavat Vivukselta 10 – 400 euron lainan täysin korottomasti.
  • Vanhat asiakkaat voivat lainata suurempia lainoja, 10 – 2 010 euron välillä.
  • Avointa lainaa hakemalla asiakas voi nostaa luottoa luottorajaansa asti.
  • Vivus Jousto on Vivuksen toinen lainapalvelu, jonka asiakas voi hakea jopa 3 000 euron suuruisen joustolainan, eikä se myönnä Vivuksen tavoin pikavippejä.
  • Vivus tarjoaa suomenkielistä asiakaspalvelua ja lainat maksetaan tilille jopa viikonloppuisin.

Pohjoismaihin keskittynyt Credigo on palvellut yli 400 000 asiakasta. Credigon taustalta löytyy Northmill AB, joka perustettiin Ruotsissa vuonna 2006. Credigon lisäksi se tarjoaa rahoituspalveluita myös nimellä Easycredit. Yrityksen suomalainen sivukonttori, Northmill Oy on rekisteröity Suomen aluehallinnon luotonantajarekisteriin. Sillä on konttori Helsingin ydinkeskustassa. Credigo tarjoaa pikalainoja, joiden summa voi vaihdella 100 – 2 500 euron välillä. Takaisinmaksuaikaa on mahdollista saada jopa viideksi vuodeksi. Credigon todellinen vuosikorko jää myös lainsäädännön määräämän 51 prosentin alapuolelle, ollen 46,69 %. Pikavippien lisäksi tarjolla on myös kulutusluottoja. Easycredit myöntää jopa 5 000 euron suuruisia lainoja, joissa on niin ikään erittäin pitkä takaisinmaksumahdollisuus – jopa 86 kuukautta.

Credit24 on myös luotettava ja tunnettu luotontarjoaja. Se myöntää lainoja, jonka suuruudet vaihtelevat 100 ja 4 000 euron välillä. Credit21 on IPF Digital Finland Oy:n tuotemerkki, joka kuuluu isompaan International Personal Finance Plc -konserniin. Konsernilla on toimintaa 13 maassa, ja sen palveluksessa on tuhansia työntekijöitä. Credit24:n kautta se tarjoaa suomalaisille asiakkailleen joustolainoja ja muita lainatuotteita. Se on palvellut Suomessa yli 700 000 asiakasta, ja se mainostaa asiakastyytyväisyytensä olevan 94,6 %. Credit24-sivustolle rekisteröivät uudet asiakkaat saavat ensimmäisen nostonsa luottotililtä täysin ilmaiseksi. Muita lisäpalveluja ovat maksuttomat kuukaudet, eräpäivän siirto ja Credit24 turva -palvelu, joka antaa joustoa lainan takaisinmaksuun.

Eteläisestä naapurimaasta Suomeen on rantautunut Bondora, joka on aloittanut toimintansa vuonna 2008. Se saapui Suomeen vuonna 2013 ja Bondoralla on myös sivukonttori Espanjassa. Yritys tarjoaa jopa 10 000 euron suuruisia kulutuslainoja 60 kuukauden maksuajalla. Bondorasta lainaa hakevan täytyy olla yli 21-vuotias, ansaita yli 1 000 euroa kuussa ja luottotietojen täytyy olla kunnossa. Haetut lainat kerätään palvelussa mukana olevilta sijoittajilta, joten rahasumma ei siirry tilille muiden yritysten tavoin nopeasti. Bondora kokoaa lainalle korkeintaan kolmen päivän sisällä halvimman lainatarjouksen, jonka hakija hyväksyy tai kokeilee uudestaan uudella korolla. Lainattu raha siirtyy Bondora-tilille, josta hakijan täytyy itse siirtää se omalle pankkitililleen. Siirtoja tehdään kahdesti päivässä: aamulla ja iltapäivällä.

Pikalainat, joustolainat, kulutusluotot – miten ne eroavat toisistaan?

Monet lainaa etsivät voivat sekoittaa keskenään käsitteet kulutusluotto ja pikavippi. Entä mitä eroa on joustoluotolla ja pikavipillä? Pikavippi tai pikalaina on luultavasti tunnetuin muiden kuin tavallisten pankkien kuluttajille tarjoama lainatuote. Ilman vakuuksia myönnettävä pikalaina on useasti rahamäärältään pienempi kuin tavallinen pankkien tarjoama kulutuslaina. Yhtä lailla pikavippien hakuprosessi on huomattavasti nopeampi, jolloin tilapäiseen tai äkilliseen rahantarpeeseen on saatavilla helpotus hyvin nopealla aikataululla. Yhden päivän sisällä käytettävistä lainoista käytetään siis nimitystä pikalaina, ja niitä myöntäviä yrityksiä on Suomessa useita kymmeniä. Joidenkin hakijoiden tarpeisiin pikavippi ei välttämättä riitä, jolloin joudutaan tutustumaan myös muihin vakuudettomiin lainatuotteisiin.

Pikalainasta seuraava on joustoluotto. Sillä tarkoitetaan – pikavippien tavoin – ilman vakuuksia saatavaa lainaa, mutta tällä kertaa lainansaaja voi nostaa rahaa erissä omien tarpeidensa mukaan. Lainanantaja myöntää hakijalle tietyn nostorajan, jonka puitteissa nostoja voidaan tehdä. Pikavipissä jokaista nostoa varten täytyisi tehdä uusi hakemus, mutta joustoluottoon riittää vain yksi hakemus. Joustoluoton kulut muodostuvat nostetun rahamäärän koroista ja nostokuluista. Korot ja kulut vaihtelevat eri lainanantajien kesken. Kun aikaisemmin nostettu summa on maksettu takaisin, vapautuu hakijan käyttöön lisää luottoa. Nostoluoton kustannukset voidaan pitää kohtuullisina, jos lainanottaja suunnittelee nopean maksuaikataulun ja maksaa lainatun rahasumman mahdollisimman suurissa erissä takaisin.

Kulutusluottoja myöntävät pankit ja rahoitusyhtiöt. Se on laina, joka otetaan yleensä arjen isompia hankintoja, auton ostoa tai remontteja varten. Kulutusluotot voivat olla myös joustoluoton tapaisia, useasti nostettavia jatkuvia tililuottoja tai kertaluontoinen laina. Rahoitusyhtiöiden myöntämät kulutusluotot ovat yleensä vakuudettomia, mutta pankit vaativat melkein aina vakuuden. Yleisin kulutusluoton summa on 2 000 – 50 0000 euroa. Sen nimelliskorot vaihtelevat 5 – 20 prosentin välillä, ja todellinen vuosikorko jää alle 10 prosentin. Sen sijaan takaisinmaksuaika on pika- ja joustolainaa huomattavasti pidempi, jopa 15 vuotta. Ennen sen myöntämistä rahoitusyritykset läpikäyvät aina hakijan luottotiedot ja maksukyvyn esimerkiksi verokortin tai palkkakortin avulla.

Hakijat suosivat eniten pikalainoja ja joustoluottoja. Niiden välillä on kuitenkin merkittäviä eroja niin lainanehdoissa kuin lainantarjoajien välillä. Erojen selvittämiseen on hyvä varata paljon aikaa. Moni rahoitusyritys luottaa läpinäkyvään hinnoitteluun ja ilmoittavat kaikki lainaan sekä mahdollisiin nostoihin liittyvät kulut. Pikalainat sopivat erityisesti pieniä rahasummia varten, mutta joustoluottoa kannattaa miettiä kulutuslainan vierellä silloin, kun kyseessä on yli 2 000 euron summat. Joustoluotossa maksetaan vain siitä summasta, joka tililtä nostetaan. Jatkuvasti avoinna oleva tili houkuttelee kuitenkin jatkuviin nostoihin ja luottorajan täyttämiseen. Kulutusluottoa kannattaa käyttää ennalta harkittuihin hankintoihin, sillä sen korko on aina alhaisempi kuin pika- ja joustolainassa.

Koroton vai korollinen laina?

Tilastokeskuksen tekemien tilastojen mukaan pikavippeihin kohdistuvat kulut ovat yleensä noin 25 prosenttia lainan pääomasta. Esimerkiksi 100 euron lainasta maksetaan takaisin 125 euroa, josta 25 euroa muodostuu koroista ja muista käsittelykuluista. Laskelmien mukaan pikalaina maksaa 0,25 euroa jokaista lainattua euroa kohden. Pankit myöntävät minimissään 500 euron lainoja, johon lisätään pelkästään avausmaksuna 100 euroa. Sen lisäksi lainan päälle maksetaan vielä korkoa laina-ajalta sekä kuukausittainen tilinhoitomaksu. Asuntolainassa vuosikorko on noin 3 %, kulutusluotossa 15 % ja pikalainassa jopa 300 %. Vuosikorkoja ei kuitenkaan kannata tutkia liikaa, sillä yksilön kannalta merkittävämpää on takaisin maksettava euromäärä.

Pikalainoja arvostellaan yleisesti niiden kohtuuttoman suurista koroista. Korot eivät kuitenkaan aina kerro lainan huonoudesta tai hyvyydestä, sillä lainaamiseen liittyy paljon muitakin maksuja, kuten hallinnolliset kulut. Lyhytaikaista, noin kuukauden mittaista lainaa ei voi verrata pidempiaikaiseen lainaan pelkästään koron perusteella. Tästä huolimatta monet lainantarjoajat ovat alkaneet tarjota täysin korottomia lainoja. Se on luonnollisesti kaikkein edullisin ja vaivattomin tapa hankkia rahoitusta. Kuluttomia lainoja tarjotaan varsinkin uusille asiakkaille, mutta nekin voivat muuttua nopeasti hyvin kalliiksi, jos hakija ei ymmärrä lainaan sisältyviä ehtoja ja sääntöjä. Ennen valitsemista korottomien ja korollisen lainan välillä, hakijan on parasta tutustua niin sanottujen ilmaisten pikavippien sudenkuoppiin.

Laina ilman korkoja ei ole tavallinen tuote kaikkien lainantarjoajien valikoimassa. Syy siihen on erittäin yksinkertainen: lainan korko on yksi lainaamisen perustoista, ja sen puuttuminen sotii täysin rahanlainaamisen perusidean kanssa. Monet lainoja tarjoavat sivustot ovat kuitenkin alkaneet tarjoamaan tätä erittäin herkullista tarjousta ja täten houkuttelevat itselleen uusia asiakkaita. Koron lisäksi normaalissa lainassa on muitakin kuukausikuluja, jotka liittyvät perinteiseen lainakäytäntöön. Korottomista lainoista puuttuvat myös nämäkin lisäkulut. Lainansaaja saa siis täysin ilmaisen lainan ja lainanmyöntäjä ei saa siitä rahallista hyötyä. Miksi siis kukaan haluaisi tarjota kyseistä lainaa? Vastaus siihen löytyy lainan yksityiskohdista. Annettu laina voi olla kuluton vain tietyn määräajan, jonka jälkeen siihen voidaan asettaa korko.

Luottotili- ja limiittilainojen ensimmäinen ilmainen laina voi niin ikään olla täynnä erikoisehtoja, jotka kannattaa käydä läpi. Niissä hakijalle myönnetään luottoraja, ja sen sisällä voidaan tehdä nostoja aina silloin kuin on tarvetta. Tällöin hakija voi esimerkiksi hakea vain 200 euron lainaa, mutta saakin 2 000 euron luottorajan. Tässä tilanteessa voi olla vaikea hahmottaa, mitä ilmainen laina tarkoittaa. Onko se koko 2 000 euron luotto vai vain nostettu 200 euroa? Vastaus on helppo: luottotileissä ilmainen laina tarkoittaa ainoastaan ilmaista ensinostoa, ja yleensä siihen on vielä lisätty tietty määräaika. Se tarkoittaa sitä, että jos lainatun summan maksaa takaisin tietyn määräajan sisällä, se on ilmainen.

Sivustot vilisevät termejä kuten kuluton, koroton tai ilmainen. Niiden kanssa täytyy olla varovainen. Koroton laina tarkoittaa sitä, ettei siihen kerry korkoa tietyn ajan sisällä. Lainaan sisältyy kuitenkin muita kuluja, kuten nostopalkkiot. Kuluton-sana on vielä monimutkaisempi. Sanasta tulee helposti mieleen ilmainen, koroton laina. Tästä huolimatta kuluton laina tarkoittaa, ettei siihen lisätä lainakuluja, mutta se sisältää lainan koron. Tällöin on hyvä vertailla tavallisen lainan ja kuluttoman lainan eroja niin maksuaikojen kuin yhteiskulujenkin osalta. Useat tavalliset lainat sisältävät myös mahdollisuuden lyhennysvapaaseen tai maksuvapaaseen kuukauteen – jopa useasti vuodessa. Maksuvapaana kuukautena ei makseta lainaan liittyviä kuluja ja lyhennysvapaana maksetaan vain korkoja ja hallintakuluja.

Yrityksetkin hyötyvät pikalainoista

Yksilöiden lisäksi myös yrityksille on tarjolla pikalainoja ilman vakuuksia. Se voi tulla ajankohtaiseksi etenkin niissä tilanteissa, jolloin yrityksen liiketoimintaa pyritään kasvattamaan nopeasti, tai rahaa tarvitaan nopeasti äkkinäisiin kuluihin. Joskus ylimääräisen henkilökunnan palkkaamiseen ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ulkopuolinen rahoitus. Lainan hakeminen on varmasti tuttua kaikille yrittäjille – niin aloitteleville kuin kokeneillekin. Pikalainojen tapaan yrityslainoja voi hakea nykyään pankkien rinnalla myös kymmeniltä yksityisiltä rahoitusyrityksiltä. Rahoitusyritykset jakautuvat vielä suurempiin summiin erikoistuneisiin sijoitusyhtiöihin ja pelkästään vakuudettomiin pienempiin summiin erikoistuneisiin rahoittajiin. Yksilöille tarkoitettujen pikalainojen sijaan, yrityslainat ovat kuitenkin ehdoiltaan huomattavasti monimutkaisempia, eikä niiden vertailu ole niin yksinkertaista.

Yrityksen tarvitsemaa rahoitusta voi etsiä rahoitusyritysten lisäksi startup-sijoittajilta, jotka etsivät koko ajan uusia ja mielenkiintoisia projekteja. Hyvä paikka sijoittajien löytämiseen ovat startup-messut ja tapahtumat ympäri Eurooppaa, sekä tänä päivänä myös Suomessa. Startup-sijoituksesta voivat hyötyä etenkin innovatiiviset, hyvän liikeidean omaavat ja sanavalmiit yrittäjät. Aloittelevalla yrittäjällä on myös mahdollisuus hyötyä starttirahasta, ja sen vaatimuksiin kannattaa tutustua ennen muihin vaihtoehtoihin tutustumista. Yleensä kuitenkin nopein ja helpoin tapa saada rahoitusta on hakea yrityslainaa. Sen suuruus voi vaihdella muutamasta tuhannesta eurosta aina miljooniin euroihin asti. Pienempiä summia varten riittää vakuudeton luotto, jonka voi saada huomattavasti vaivattomammin. Vakuudettoman yrityslainan erikoisominaisuuksia ovat:

  • Vakuudettomaan lainaan ei tarvita esine- tai rahavakuutta.
  • Sitä voi hakea kaikenkokoiset yritykset ja hakemus tehdään verkkolomakkeella.
  • Vakuudettoman yrityslainan suuruus voi vaihdella tuhannesta eurosta jopa kolmeen miljoonaan euroon.
  • Laina-aikaa voi saada useaksi vuodeksi.
  • Lainan kulut ovat täysin vähennyskelpoisia kirjanpidossa.
  • Pääsääntöisesti yrityslainojen korot liikkuvat 10 – 30 % välillä. Lopullinen korko määräytyy hakemuksen mukaan.

Yrityslaina myönnetään melkein poikkeuksetta erittäin nopeasti, aivan kuten kuluttajille tarkoitettu pikalaina. Lainahakemuksen voi täyttää käden käänteessä suoraan verkkosivustoilla, jotka samalla ilmoittavat lainaan liittyvät kulut ja myöntämisen edellytykset. Hakemuksen täyttö itsessään ei vielä tarkoita sitoutumista mihinkään, mutta ennen päätöksen tekoa on hyvä käydä läpi kaikki mahdolliset vaihtoehdot. Hakijan kannattaa pitää silmällä erityisesti lainaan liittyviä lisäkuluja. Aivan kuten kuluttajalainoissa, yrityslainojen hakemiseen kannattaa käyttää runsaasti aikaa ja hyvää harkintaa. Verkkosivustojen lisäksi lainakyselyitä voi käydä tekemässä omassa pankissa ja tehdä yrittäjän tarpeita vastaava lainapäätös vasta kaikkien mahdollisuuksien tutkimisen jälkeen. Sopivin laina ei nimittäin aina tarkoita halvinta lainaa.

Vaikka verkossa tarjottaviin yrityslainoihin ei vaadita erillisiä vakuuksia, on jokaisella luotonantajalla kuitenkin omat ehtonsa lainan myöntämiselle, ja ne vaihtelevat lainan suuruuden mukaan. Hakijan on hyvä tuntea etukäteen, täyttääkö oma yritys nämä kyseiset ehdot. Erityisesti suurisummaisten lainojen myöntämisen ehtona on lähes poikkeuksetta ajan tasalla olevat rahoituslaskelmat, kuten viimeisin tilipäätös ja jonkinlainen luottohäiriötodistus. Pienemmiltä summilta niitä ei kuitenkaan vaadita. Tarvittavien dokumenttien selvittäminen ja valmistelu ennen lainahakemuksen tekoa nopeuttaa prosessia merkittävästi. Sujuva lainanhakuprosessi tarkoittaa sitä, että tarvittava rahoitus on käytettävissä juuri aikataulussa, eikä mahdolliset laajennukset tai sijoitukset myöhästy. Dokumenttien valmistamisen lisäksi yrityksen täytyy löytää lainattavaan rahamäärään erikoistunut luotonantaja.

Myönnettävien summien lisäksi luotonantajat voivat olla erikoistuneita tietyille toimialoille. Mahdollisia erikoisaloja ovat yrityskaupat, rakennusala ja pankkilainan vakuudeksi tarvittavat lainat. Vakuudettomia yrityslainoja myöntävät lainanantajat ovat hyvin usein erikoistuneita erityisesti investointilainoihin ja uusien yritysten tukemiseen. Oikeanlaisen toimijan löytäminen helpottaa taas kerran lainanhakuprosessia. Luotonhakijat arvioivat hakemuksissa yrityksen nykyistä tai tulevaa liikeideaa, yrittäjän tietotaitoa ja kokemusta, lainan tarkoitusta ja yrityksen tulevaisuuden näkymiä. Lisäksi sen hetkinen taloudellinen tilanne, kassavirta ja yrityksen kokoluokka vaikuttavat lainan myöntämiseen. Negatiivisia tekijöitä ovat aina yrityksen luottohenkilön maksuhäiriömerkinnät ja yrityksen entiset luottovelat. Vakuudettomia yrityslainoja ei myönnetä luottotiedottomille toimihenkilöille. Ennen lainan myöntämistä voi joutua kuitenkin keskustelemaan yksityiskohtaisesti yrityksen tilasta ja tulevaisuudesta.

Pikavippien tulevaisuuden haasteet

Pikavipeistä puhutaan mediassa paljon joka vuosi. Ne yhdistetään vahvasti suomalaisten kasvavaan velkaongelmaan. Vuonna 2018 on laskettu, että noin 380 000 suomalaisella, eli yli 8 prosentilla täysi-ikäisistä on maksuhäiriömerkintä luottotiedoissaan. Pikalainojen osuus kaikista kulutusluotoista on kuitenkin edelleen varsin vähäinen. Arvioiden mukaan vain yksi tai kaksi prosenttia maksuhäiriöistä johtuu pikalainoista. Tavallisia hakijoita ovat 20 – 40-vuotiaat, vakituisessa työsuhteessa olevat tavalliset suomalaiset, joista suurin osa osaa hoitaa lainojen takaisinmaksun ilman ongelmia. Lainoja ei myöskään myönnetä henkilöille, joilla on jo aikaisempia maksuhäiriöitä, jolla yritetään erityisesti estää hakijan ylivelkaantuminen. Niin ikään maksamaton laina ei ole kannattava myöskään lainanantajalle.

Nykyiset pikalainat kantavat niskassaan vielä vuotta 2013 edeltävän ajan kaunoja, jolloin niitä ei säädelty yhtä vahvasti kuin nykyään. Aikaisemmin melkein kuka tahansa pystyi tarjoamaan pikalainoja, mutta nyt luotonantajien taustat ja toiminta ovat erittäin tarkasti valvottuja. Pikavippejä pidetään erityisesti pientuloisten ongelmana ja velkaantumisen pääsyynä. Tästä syystä eduskunnassa muhii useita hankkeita, joilla voidaan asiantuntijoiden mukaan kontrolloida alaa yhä paremmin. Merkittävin muutos alalla oli vuonna 2013 tuotu korkokatto, mutta luotonantajat alkoivat tällä kertaa myöntämään 2 000 euron luottolainoja, joita pystyi nostamaan pienemmissä erissä, ja tällöin niiden ei tarvinnut noudattaa korkokattoa. Uudella lakimuutoksella pyritään asettamaan 30 prosentin korkokatto myös kulutusluotoille.

Toinen julkisuudessa puhuttu sääntelykeino on markkinointikielto. Tänä päivänä pikalainoja mainostetaan hyvin ahkerasti niin internetissä kuin radiossa, televisiossa tai katumainoksissa. Aikaisemmin lainaa ottaneiden puhelin kilisee säännöllisesti ja ilmoittaa uusimmista lainatarjouksista sekä personoiduista lainamahdollisuuksista. Erityisesti ylivelkaantuneille mainonta tuottaa ainoastaan lisäahdinkoa. Hollanti kielsi aikaisemmin tänä vuonna korkeakorkoisten pikalainojen mainonnan, ja samaan pyritään Suomessa. Asiasta on tehty jo lakialoite, joka odottaa valmistelua oikeusministeriössä. Sen astuessa voimaan Finanssivalvonta tulee määrittelemään, minkä tuotteen markkinointia rajoitus koskisi, jolloin kiellon kiertäminen ei olisi mahdollista. Pikalainojen markkinoinnin rajoittaminen loisi alan tarvitsemat pelisäännöt, aivan kuten alkoholimainonnassa. Täydellistä toimintakieltoa on mahdotonta saada läpi eduskunnassa.

Kolmas asia, joka tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa pikalainoihin, on valmisteilla oleva yhteisrekisteri, joka listaa kaikki luotot. Tulevaan rekisteriin tullaan listamaan pankkivelkojen lisäksi kaikki muutkin velat, jonka toivotaan hillitsevän velkaantumista. Tällä tavoin pystytään myös valvomaan lainanmyöntäjien toimintaa ja kontrolloimaan sitä, antavatko ne kuinka innokkaasti lainaa jo valmiiksi velkaantuneille hakijoille. Valvontaan tullaan suurella todennäköisyydellä liittämään mahdollisia rangaistuksia sääntöjä rikkoville toimijoille. Samalla pyritään tuomaan rajoituksia luotonantoon verrattuna hakijan tuloihin. Asiantuntijoiden mukaan valtion pitää myös panostaa järkevän taloudenhallinnan mainostamiseen, ja tuoda enemmän esille omia ratkaisujaan velkaantumiseen. Pikalainojen tai korkeakorkoisten yhdistelmäluottojen ei pitäisi olla ensimmäisiä pakokeinoja ylivelkaantumiseen. Muita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi valtion sosiaalinen luotto ja Takuusäätiön myöntämä edullinen järjestelylaina.

Yhteenveto

Pikavipit tai pikalainat ovat erittäin suosittu tapa hakea rahoitusta äkillisiin tarpeisiin, arjen tilanteisiin tai hankintoihin. Pikalainoista puhutaan silloin, kun kyseessä on alle 2 000 euron summa. Siitä ylittävät rahamäärät ovat yleensä joustoluottoja tai kulutusluottoja, joita koskevat eri ehdot ja säännöt. Pankit eivät myönnä yleensä kuin vähintään 400 euron lainoja, mutta joskus tarve voi olla esimerkiksi 50 euron lainaan. Tällöin vaihtoehtona ovat kymmenet internet-sivustot, jotka myöntävät kaikenkokoisia pikalainoja. Sivustojen taustalta löytyy useita suomalaisia ja kansainvälisiä rahoitusalan konserneja ja yrityksiä.

Tunnettuja suomalaisia toimijoita ovat esimerkiksi J.W Yhtiöt Oy ja Ainalainan takaa löytyvä Oy Netford Capital Ltd. Joistain suomalaisista rahoitusalan yrityksistä on muodostunut kansainvälisiä konserneja, joista parhain esimerkki on Vippi.fi-sivuston taustalta löytyvä Tact Group -konserni, jolla on toimintaa Suomen lisäksi myös Ruotsissa ja Puolassa. Suuria ulkomaalaisia toimijoita ovat esimerkiksi 4Finance-konserni, joka operoi Vivus-sivustoa, ja eestiläinen Bondora. Ulkomaalaiset toimijat ovat yhtä luotettavia kuin suomalaisetkin, sillä niiden toiminta on myös lainmukaisesti rekisteröity Etelä-Suomen aluehallinnon luotonantajarekisteriin.

Pikalainojen viereltä löytyy paljon muitakin lainatyyppejä, kuten joustoluottoja, kulutusluottoja ja yrityksille tarkoitettuja pikalainoja, jotka eivät myöskään tarvitse vakuuksia tai takaajia. Kaikkia niitä yhdistää se, että lainaraha siirtyy melkein välittömästi omalle tilille. Lisäksi tarjolla on korottomia ja kuluttomia pikalainoja, joiden kanssa kannattaa olla varovainen. Tulevaisuudessa alalle suunnitellaan markkinointikieltoa, ja samalla kaikki velat pyritään yhdistämään samaan yhteisrekisteriin, jonka uskotaan hillitsevän ylivelkaantumista. Pikavipit ovat, ja tulevat olemaan, sadoille tuhansille täysin ongelmaton tapa saada nopea apu rahantarpeeseen tai toteuttaa tarvittavia hankintoja.